Ata Gearsin koneistaja Elias Järvinen päätyi sattuman kautta kone- ja metallialalle.
”Muutamia kavereitani lähti opiskelemaan Treduun kaksoistutkintolinjalle. Minulla ei ollut yläasteen jälkeen visiota, mitä tekisin, mutta sain lopulta lukion ohella ammatin itselleni”, hän kertoo.
Elias valmistui vuonna 2011 koneistajaksi ja ylioppilaaksi. Hän teki jo kouluaikoinaan työharjoittelun Ata Gearsille. Elämä ajoi hänet hetkeksi toisaalle, mutta muutettuaan takaisin Tampereelle, Elias palasi Atalle. Toukokuussa hänelle tuli kymmenen vuotta täyteen yrityksessä.
”Täällä työntekijä ei ole vain muurahainen keon pohjalla, vaan oman mielipiteensä voi tuoda rohkeasti julki. Töitä ei opi nappulaa painamalla, vaan aina pääsee kehittymään lisää. Hyvä asenne ja meininki ratkaisevat, sillä tämän työn oppii vain tekemällä. Opin työssäni koko ajan uutta”, Elias kiittelee.
”Aina pitää ymmärtää, miksi tekee jotakin”
Eliaksen työvuosiin Ata Gearsilla on mahtunut useampia erilaisia työtehtäviä, mutta niistä jokainen on liittynyt jollakin tapaa hammaspyörien hampaiden valmistukseen. Hänen työnimikkeenään on koneistaja, mutta tiimin sisällä puhutaan hammastajan hommista. Koneistajat valmistavat hammaspyöriä, joita käytetään esimerkiksi laivojen keulapotkureina ja porauslautoissa. Koneistajan työssä täsmällisyys ja tarkkuus ovat tärkeitä piirteitä.
”Aina pitää ymmärtää, miksi tekee jotakin. Asiat kannattaa tehdä kerralla kuntoon, ettei kenenkään tarvitse niitä jälkikäteen korjailla. Vahingot ovat mittavia, jos jossakin kohdassa ei ole ollut tarkka. Valmistamme tuhansien eurojen arvoisia hammaspyöriä, joita käytetään esimerkiksi kalliissa valtamerilaivoissa. Jos jokin kappale päätyy viallisena asiakkaalle, siitä voi tulla iso vahinko. Toisaalta ei sellainen menisi läpi tarkastuksesta”, Elias muistuttaa.
Hän on tehnyt hammaspyörien valmistuksessa niin pehmeitä kuin koviakin vaiheita. Kappale on aluksi pehmeä, ja sitä voi työstää monin eri tavoin ennen kuin se karkaistaan lämpökäsittelyllä. Karkaisun jälkeen kappale kovettuu, jonka jälkeen sitä voidaan käsitellä uudelleen.
”Tähän vaiheeseen kuuluu paljon pienenpieniä yksityiskohtia, puhutaan aivan millinsadasosista. Hampaiden teko ei kuitenkaan ole käsityötä, vaan työvaiheet tehdään pääasiassa koneilla. Koneistajan työ toistaa itseään. Toisaalta koska sarjakoot vaihtelevat paljon, pääsen tekemään erilaisia ja erikokoisia hammaspyöriä. Teemme mieluummin vähemmän, mutta arvokkaampia kappaleita. Se tuo mielekkyyttä työhön”, Elias kuvaa.
Nykyisin koneet toimivat melko pitkälti automaattisesti, mutta välillä jotakin pitää hienosäätää käsin. Kappaleet esimerkiksi nostetaan koneeseen nosturilla.
”Kaikessa ei kuitenkaan pysty oikomaan. Työssä saa hyvin arkiliikuntaa”, hän kertoo.
Vuorotyö aiheuttaa välillä haasteita
Tyypillisesti Eliaksen työvuoro alkaa kuulumisten ja vuoron vaihdolla työkavereiden kanssa kahvittelun lomassa. Samalla tarkistetaan, toimivatko koneet kunnolla ja onko edellisen vuoron tekijällä ollut ongelmia.
”Vaikka työ on hyvin itsenäistä enkä työskentele kenenkään kanssa pareittain, aina saan tauolle juttukaverin tai kahviseuraa”, Elias sanoo ja kehuu työyhteisöä.
Koneistajan työ on nelivuorotyötä. Koneet pyörivät yötä päivää, joten töitä tehdään myös öisin ja viikonloppuisin. Elias on aina tehnyt vuorotyötä. Metallialalla yövuorot ovat kuitenkin vähentyneet vuosien kuluessa.
”Atalla yövuoro päättyy aamukuudelta. Pimennysverhot jiiriin, niin voin nukkua jopa iltapäiväneljään tai -viiteen asti. Vireystasosta huomaan, etten ole enää ihan parikymppinen. Kaikissa työvuoroissa on omat miinuksensa mutta myös plussansa. Esimerkiksi kun teen yövuoroa, voin hoitaa asioita eri aikaan päivästä kuin suurin osa ihmisistä. Siviilielämää pitää välillä sumplia vuorotyön vuoksi, mutta aina, kun on ollut tärkeitä menoja, töistä on saanut järjestettyä vapaata”, Elias kertoo.
Vapaa-ajallaan hän urheilee paljon, pelaa tennistä ja sulkapalloa sekä käy juoksemassa.
”Työni on mielekästä ja ajoittain mukavaakin. Suhtaudun työhön lopulta vain työnä, eikä minulla ole turhan ruusunpunaisia odotuksia. Mutta en varmasti olisi näin pitkään samoissa hommissa viihtynyt, jos joka päivä ärsyttäisi lähteä työpaikalle,” hän muistuttaa.
Kiinnostaako ura Atalla?
Tarvitsemme jatkuvasti uusia tekijöitä hyviin hommiin – niin koneistuksen konkareita kuin tuoreitakin tekijöitä. Meillä on mahdollista kouluttautua alalle työssäoppimalla.